Murrosikä?

Käyttäisin kyseistä termiä hieman varauksella. Mistä sitä voi tietää, missä kehitysvaiheessa tuo elukka on, ensimmäisiä juoksuja saan ainakin todennäköisesti odottaa vielä lähemmäs puoli vuotta, mikäli on yhtään emänsä kaltainen. Jokin on kuitenkin muuttunut.

Mun lisäkseni Varjoa ulkoiluttaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti kaksi ihmistä, äitini ja enoni, kumpikin yleensä vähintään kerran viikossa. Molemmat ovat tunteneet Varjon siitä kymmenviikkoisesta kun se meille muutti, ja tähän asti ovat lenkit kertoman mukaan sujuneet suht mukavasti ilman mitään ihmeempää, samoilla säännöillä kuin mitä mullakin on. Nyt olen muutaman viikon ajan saanut kuitenkin kuulla outoja tarinoita. Varjo on mm. vetänyt remmissä koko lenkin, vaikka kävelisi puoli askelta kerrallaan, haukkunut joka ikisen vastaantulijan, saanut järjettömän rähjäyskohtauksen tyhjässä rapussa ja huutanut kaikille koirille jotka ovat ilmestyneet näköpiiriin välittämättä tippaakaan sille tarjotuista makupaloista.

Olen lievästi huuli pyöreänä. Mun kanssa Vanttu käyttäytyy samoin kuin ennenkin, väliin on parempia päiviä, onnistuneita ohituksia, väliin tekisi mieli lyödä päätä seinään kun ei ole tajunnut että tilanne on koiralle liian vaikea, mutta siis kokonaisuutena niin remmikäytös kuin irtiolokin sujuu useimmiten ilman ongelmia. Mikä sitten mättää äidin ja enon kanssa?

Varjostahan näkee jo nyt selvästi, että se on yhden ihmisen koira. Kyllä se tutut käy aina luvan saatuaan innolla moikkaamassa ja on mielellään äidin rapsutettavana jos en kiinnitä siihen huomiota tai olen vaikka toisessa huoneessa, mutta kun ilmestyn näköpiiriin, unohtaa koira saman tien rapsutukset ja tulee kysymään, mitä ME tehdään. Olen miettinyt, onko niin, että Varjo on niin vahvasti mun koirani, että kokee auktoriteettina ainoastaan mut, olenhan se, joka ruokkii, kouluttaa ja lähes aina ulkoiluttaa sen. Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa, olen saanut juuri sellaisen koiran jonka olen halunnutkin, jota eivät vieraat ihmiset kiinnosta, joka ei käy moikkaamassa jokaista vastaantulijaa. Mutta enhän mä voi sitä mihinkään hoitoonkaan koskaan jättää, jos sitä ei kiinnosta kukaan muu kuin minä.

Voi sissus mikä suo. Jospa pistän äidin treenaamaan sen kanssa jotain. Jos se elikko oppisi että äitiäkin kannattaa kuunnella.