Huoneeni uusi ilme

Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, en ehkä sano näin aluksi mitään.
Katsokaapa tätä:

Mulla oli siis 30 x 30 cm:n ruuduista koostuva korkkilattia.  Kerroinkin jo aiemmin Varjon repäisseen yhden ruudun pois. Tähän mennessä se on repinyt kolme lisää, ja aika monesta päällysteet. En usko että kyse on eroahdistuksesta, sillä koiruus menee aina empimättä huoneeseensa kun on yksinjäämisen aika, jää sinne rauhallisena, ja kun tulen kotiin, on vastassa häntäänsä heiluttaen, ei kuitenkaan mitenkään kiihtyneenä, jopa pentuna esiintynyt hyppiminen on jäänyt pois. Varjolla on vaan tylsää, siitäkin huolimatta, että usein jätän sille jäädytettyjä nappuloita tai jauhelihaa sisältävät kongit ajankuluksi.

Ja arvaa söikö Vanttura mun työnantajan seinään kämmenen kokoisen puolen sentin syvyisen reiän. Vaikka sillä oli 3,5 tunnin yksinolon ajan toinen, tuttu koira kaverina. Onneksi kyseistä henkilöä ei asia haittaa. Mutta en mä koiraani oikein enää uskalla jättää minnekään edes puolituttuun paikkaan yksin.

Ehkä näille osaa nauraa muutaman vuoden päästä. Nyt vaan ei tunnu kauhean kivalta.