Nyt uskallan jo iloita: ei mitään reagointia ilotulituksiin! Olihan likka sisällä levoton ja aamulla ravattuaan pari tuntia ympäri makkaria oksensi pariin otteeseen ihan vettä, mutta se saattoi johtua yhtä paljon liiasta energiasta ja Pippurin reagoinnista kuin ulkona kuuluvista paukahduksista. Pari kertaa Varjo alkoi mölistä, luuliko se että joku on ovella kun kuului koputuksenomaisia räjähdyksiä, mutta nämä tosiaankin sisällä. Ulkona oltiin päivälenkillä vielä kun ensimmäiset paukuttelijat aloittelivat tulituksiaan, eikä mun otus muuta kuin kääntänyt päätään kiinnostuneena, katsellut valoja ja sitten käännähtänyt muhun päin "niin mitä? Oliko meillä tekeminen kesken?" Tottisteltiinkin vähän paukkeessa kun odottelin sen loppuvan että päästään kulkemaan eteenpäin rakettienampumispaikan ohi, eivätkä ylimääräiset ääniefektit vaikuttaneet Varjon työskentelyhalukkuuteen mitenkään. Jes jes :)
Lupauksia alkaneen vuoden suhteen en ala antaa, mutta jotain tavoitteita voisi kuitenkin uskaltaa asettaa.
1. Treenausta jotenkin säännönmukaisemmaksi, vähän suunnitelmaa miten edetään ja miksi. Johonkin treeniryhmään on päästävä, en edelleenkään tiedä miten aion sovittaa aikatauluni yhteen sellaisen kanssa, mutta pitää tutkia eri yhdistyksiä ja kysellä ja katsella ympärilleen.
2. Olisi mielettömän siistiä jos onnistuisin saamaan tuon elukan ja itseni edes yhteen kisaan, vaikka sitten tokon alokasluokkaan, siihen mulla itselläni on ehkä matalin kynnys osallistua. Mutta tämä siis vaatii sen että koiran koulutus on sellaisella tasolla että kokeeseen kehtaa mennä ja mun hermot pitää vaikka joku onkin arvostelemassa meidän suoritusta.
3. Mölinä/pöhinä/haukkuminen/reagointi pois toisia koiria ohitettaessa. Tarvitaan julmetusti harjoitusta ja mä tarvitsen rautahermot etten itse reagoi mitenkään, ja tietenkin riippuu myös Varjon henkisestä kehityksestä miten tässä tullaan onnistumaan. Ensisijaisesti yritän opetella ennakoimaan ja lukemaan koiraani entistä paremmin ja arvioimaan milloin tilanne on sille liian vaikea, jolloin sitä on helpotettava niin että saadaan onnistuminen, vaikka sitten puskassa istuen.
4. Aptus Show toukokuussa ja mahdollisesti myös johonkin toiseen näyttelyyn osallistuminen vuoden aikana. Messaria pitää pohtia, onko koira puolitoistavuotiaana vielä henkisesti siinä vaiheessa että sitä kannattaa valtavaan koko päivän kestävään hallinäyttelyyn viedä, mutta mahdollisesti.
5. Erjan treeniviikonloppuihin osallistuminen, eri harrastuslajien kokeileminen. Mun itseni sosiaalistuminen palveluskoiraharrastajaporukoihin.
Jos näissä onnistuisin, olisi tänä vuonna saavutettu aika paljon. Kesällä lisäksi paljon ulkoilmaretkiä niin Nuuksioon, Mustikkamaalle, Seurasaareen kuin kaikkialle muuallekin minne koiran vain saa mukaan ottaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti