Öisiä ajatuksia

Piti mennä nukkumaan, mutta no, onhan herätykseen aikaa vielä melkein viisi tuntia. Kävin äsken ulkona ja tulin miettineeksi, mitä olen Varjosta sen kahden elinvuoden aikana oppinut.

Se on saalisviettinen, taistelutahtoinen ja epävarmuudessaan erittäin reaktioherkkä. Siltä ei puutu toimintakykyä, paitsi jos itse paineistan sen ihan lukkoon, ympäristö ei sitä pysty tekemään. Se on ohjaajapehmeä, ja innostuu helposti kaikesta, mitä keksin sille ehdottaa. Ja voi hyvänen aika miten tärkeää sille onkaan tulla hyväksytyksi.

Otin iltapalan kupissa mukaan. Jätin kupin puistikon laitaan, laskin koiran vapaaksi, jätin sen makaamaan paikallaan. Seisoin nurmen toisessa päässä laskien mielessäni hitaasti sataan. Ohikulkija huuteli olisiko tupakkaa, vastasin ettei ole ja toivotin yönjatkot, mutta katsoin koiraa. Kävelin takaisin ja vapautin. Se oli kääntänyt jonkin kerran päätään, en halunnut palkita suoraan. Tehköön ensin vähän lisää.

Maattuaan 15 tuntia sisällä umpiunessa se teki. Ihan mitä vain. Kierrettiin puistikko, se hyppi vihjeistä roskisten ja penkkien päälle, kiersi puita, juoksi takaisin jalkojen läpi ja tuli viereen kävelemään. Pysähtyi puoliääneen sanotusta odota-käskystä, pysyi kahden lyhtypylvään välin, lähti kutsusta kiitolaukkaa takaisin, mutta kun näytin pysäytysmerkin, sai vauhtinsa pois. Seisahtui, ja pysyi. Ja minä vapautin, juoksin vastaan ja kehuin, ja pikkukoira oli maailman onnellisin. Se kiemurteli. Hei me tehdään yhdessä.

Öisen ohikulkijan ajan piti sivulle istumaankäskettynä kontaktin, vain toinen korva värähti. Lopulta lähetin sen eteenmenoon kupille. Eikä se epäröinyt hetkeäkään.

Teki se varmasti töitä, koska tiesi kupissa olevan ruokaa. Mutta se teki asioita samalla tavoin myös kupin tyhjentämisen jälkeen. Tajusin todella vasta tänä yönä, että pohjimmiltaan Varjo elää sille, että se saisi hyväksyntää. Ruoka, pallot ja patukat auttavat palkitsemisessa, mutta lopulta mustiaiselle kaikkein tärkeintä on, että juuri minä olen siihen aivan äärettömän tyytyväinen.

Tämä pitää tiedostaa ja ottaa tosissaan. Se on hurja voimavara. Mutta sitä on mahdollista käyttää myös väärin aivan liian helposti.