Varjo opettelee uimaan. Tai tässä vaiheessa sillä on vain paniikki että Sanni katoaa veteen ja pieni koiruus ei ole tehnyt asialle mitään. On yritettävä tulla tarkistamaan, onko kaikki kunnossa. Se ei kuitenkaan tiedä, ollako pystyasennossa vai kauhoa, jonkun jalan on yletettävä pohjaan.
Vieläkään mustiainen ei ole ihan tajunnut, miten tää homma toimii. Tai sitten se on tajunnut harvinaisen hyvin: kun esittää ettei jaksa uida noin kauas, niin omistaja hakee heitetyn renkaan. Kätevää!
Hyvä on, kun kerran käsketään. Kai mä sen voin tuoda. Ilme näyttää ihan tuolta, mutta tosiasiassa Varjolla oli tässä vaiheessa jo ihan hauskaa rengasta hakiessaan.
Vesileikkien päälle voi mennä laiturille kuivattelemaan ja ottamaan aurinkoa. "Ota lepo" -käskyä on ainakin noudatettu kirjaimellisesti.
Oltiin tällaisissa maastoissa retkeilemässä. Oli aika kivaa.
Pienella matkalaisella on tietenkin myös oma reppu kannettavanaan. Varjon ilme on niin totaalisen yök kun sille pukee päälle mitään, oli talvitakki, reppu tai pelastusliivit, mutta kun liikutaan, niin ällötys unohtuu saman tien.
Vanttura moottoriveneen kyydissä. Fiksun likan mielestä turvallisinta olisi ollut veneen pohjalla, mutta Viljan kanssa ajateltiin että pitää senkin nähdä edes vähän aikaa maisemia.
Lähdössä soutuveneretkelle auringonlaskuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti