maanantai 9. huhtikuuta 2012

Päästäistreeniä

Olipa kerran pääsiäispäivä, jolloin tielle osui sopivalla korkeudella oleva kivi ja aurinkoinen paikka, repusta löytyi kamera ja patukka ja viereltä tekemisintoinen koira. Edellisestä tokovideoinnista on yli puoli vuotta, joten pieni ulkopuolisen silmin tarkastelu voisi olla paikallaan.

Video on kasa klippejä, koska en viitsi kiusata sen enempää itseäni kuin muitakaan yli neljäminuuttisilla pätkillä, joista puolet on leikkimistä ja joissa mm. astun vahingossa Varjon varpaille. Tässä on siis kooste niistä suunnilleen järkevimmistä pätkistä.


Mistäs sitten aloitetaan napiseminen?

Seuruu: Ekan käännöksen Varjo tekee myöhässä, oikealle käännyttäessä irtoaa. Pitää huolehtia tiiviydestä, olen viime aikoinen tehnyt niin paljon töitä takapään kääntymisen kanssa että oikealle kääntymisen harjoittelu on ihan unohtunut. Täyskäännöksessä jouduin vähän tökkäämään, mutta videolla näyttää yllättävän siistiltä. Alun sivulletulo on jes! Ja kivan suora se on vierellä kulkiessaan. Asenteesta olen myös oikein iloinen, ei mitään laamaa.

Jäävät: Maahanmeno on edelleen vähän hidas. Milläköhän muulla kuin pelottelulla saisin Varjon lakoamaan? Kai se on vaan lisää reeniä erikseen. Pysähtyminen on terävä, mutta teenkö mä tossa jotain, muutakin kuin huidon oudosti vasemmalla kädelläni? Jonkun varmistusnykäyksen? Ihan turhaa sellainen. Heittelin häiriötä noihin kun eliö tuntuu pysyvän ihan kivasti, eikä sen suhteen mitään ongelmaa.

Kaukot: Tää on tää osuus, jossa eniten kaipaan kameraa. Onko se istuminen sivusta katsottuna suora? Kävi ilmi, että ei. Toka on aika hyvä, mutta karu totuus on, että lähietäisyyshitlerille on edelleen käyttöä. Maahan-seiso-maahan -vaihtoihin olen sikäli tyytyväinen, että vaikka Varppa teki sivulta epäpuhtaan maahanmenon toinen kyynärä ylhäällä, se ei liikuttanut oikeata etutassuaan korjatakseen asentoaan. Jotain on siis painunut sinne pieneen kalloon. Vikan istumisen puolittaisuuden näin jo edestäkin päin, joten käskin koiruuden kerimään itsensä kurreiluun ennen vapautusta patukalle.

Luoksetulo: Hei, se pysähtyminenhän oli aika hyvä! Sätkyn ite hassusti kaikissa käskyissä, ja loppumatka on niin lyhyt, että Varjon on paha nostaa siinä yhtään mitään askellajia. Otan sen vastaan kummallisella niiauksella, luoksetuloasennon kanssa olisi taas tehtävää.

Näin pätkittynä näyttää siltä, että satunnaisesti meidän jutut jopa toimii. Tällainen videointi on kovin hyödyllistä, ja kun tämä kerran on täällä, saa heittää, jos tulee jotain mieleen.

Koska emme kaikesta niuhoamisesta huolimatta ole lopultakaan kovin ryppyotsaisia tai vakavia, tässä vielä loppukevennys.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti